Savonlinnan oopperajuhlat
Savonlinnan oopperajuhlat on vuosittain heinäkuussa järjestettävä oopperafestivaali, jonka näyttämönä toimii keskiaikainen Olavinlinna Savonlinnassa. Festivaali kuuluu Finland Festivals -tapahtumiin ja on saanut kansainvälistä tunnustusta.
Festivaali kestää kuukauden ja kerää vuosittain noin 70 000 kävijää. Vuosien varrella oopperajuhlilla on toteutettu yhteensä 14 suomalaisen oopperan kantaesitystä.
| Sijainti | Olavinlinna, Savonlinna |
| Tyyppi | Oopperafestivaali |
| Ajankohta | Heinäkuu (kuukauden mittainen) |
| Perustettu uudelleen | 1967 (ensimmäiset juhlat 1912) |
| Taiteellinen johtaja | Ville Matvejeff (2019–) |
| Kävijämäärä | Noin 70 000 vuosittain |
| Kantaesityksiä | 14 suomalaista oopperaa |
| Oheisliiketoiminta | Savonlinnan Oopperajuhlat Oy (perustettu 1985) |
| Verkosto | Finland Festivals |
Milloin ja miten oopperajuhlat saivat alkunsa?
Sopraano Aino Ackté järjesti ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa vuonna 1912. Juhlat järjestettiin uudelleen kesinä 1913, 1914 ja 1916, minkä jälkeen ne hiipuivat, ja vuonna 1930 toiminta päättyi taloudellisiin vaikeuksiin.
Tapahtuma seisoi 37 vuotta, kunnes se heräsi henkiin vuonna 1967. Elvyttämistä edelsi vuodesta 1955 toimineet Savonlinnan musiikkipäivät, joiden ohjelmaan kuului oopperakurssi. Kurssin opettajana toimi Wienin valtionoopperan tenori Peter Klein, ja kurssilaiset esittivät Olavinlinnassa Beethovenin Fidelion; sama teos esitettiin myös Suomen parhaiden solistien voimin Ulf Söderblomin johdolla.
Vuonna 1965 Savonlinnan kaupunginhallitus asetti oopperajuhlien elvyttämistä varten työryhmän. Sen puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja Viljo Virtanen, jäseninä musiikkipäivien toiminnanjohtaja Pentti Savolainen ja matkailusihteeri Pertti Mutka.
Juhlien kasvu ja hallinto
Juhlien maine kasvoi voimakkaasti 1970-luvulla, kun bassobaritoni Martti Talvela toimi niiden taiteellisena johtajana. Festivaali laajeni alkuperäisestä viikon mittaisesta tapahtumasta nykyiseen kuukauden pituuteensa.
Oheisliiketoimintaa varten perustettiin vuonna 1985 Savonlinnan Oopperajuhlat Oy. Sen pääosakkaina ovat Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry, Savonlinnan kaupunki sekä yritykset ja yksityishenkilöt. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jan Strandholm ja hallituksen puheenjohtajana Petteri Walldén; yhtiön liikevaihto on ollut viime vuosina noin 545 000 euroa.
Taiteellisena johtajana on vuodesta 2019 toiminut Ville Matvejeff. Opetusministeriön tukien jakamisessa Savonlinnan oopperajuhlat on ollut usean vuoden suurin saaja; vuonna 2007 se sai 660 000 euroa eli lähes viidesosan koko valtion festivaalituesta.
Suomalaisten oopperoiden kantaesitykset
Festivaali on ollut keskeinen suomalaisen oopperan ensi-iltojen näyttämö. Ensimmäinen kantaesitys oli Ilmari Hannikaisen Talkootanssit vuonna 1930. Uudelleenheräämisen jälkeen kantaesityksiä on kertynyt tasaiseen tahtiin: Aulis Sallisen Ratsumies (1975), Kuningas lähtee Ranskaan (1984, yhteistilaus Covent Gardenin ja BBC:n kanssa), Palatsi (1995) sekä Linna vedessä (2017).
Muita kantaesityksiä ovat Paavo Heinisen Veitsi (1989), Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi (1997), Rechbergerin, Kortekankasen ja Ahon yhteisteos Aika ja uni (2000–01), Jaakko Kuusiston Koirien Kalevala (2004), Jukka Linkolan Hui kauhistus (2006), Olli Kortekankasen Isän tyttö (2007), Markus Fageruddin Seitsemän koiraveljestä (2008), Kimmo Hakolan La Fenice (2012) sekä Timo-Juhani Kyllösen Norppaooppera (2013).
Kansainväliset vierailijateatterit
Vuodesta 1987 alkaen oopperajuhlilla on nähty säännöllisesti ulkomaisten oopperatalojen vierailuja. Juhlilla ovat esiintyneet muun muassa Tallinnan Estonia-teatteri, Reinin kansallisooppera, Lontoon Covent Garden ja pietarilainen Mariinski-teatteri.
Vuonna 2007 vierailijana oli Bolšoi-teatteri Moskovasta, vuonna 2008 Shanghain ooppera ja vuonna 2009 Palermon Teatro Massimo. Vuonna 2010 vieraileva talo oli Ruotsin kuninkaallinen ooppera, joka esitti Mozartin Figaron häät sekä Straussin Elektran. Vuonna 2011 Unkarin valtionooppera toi mukanaan Verdin Don Carlosin sekä unkarilaiseen musiikkiin keskittyvän illan, jolla kuultiin Kodályn Psalmus Hungaricus ja Bartókin Herttua Siniparran linna. Vuonna 2012 Norjan kansallisooppera ja baletti esitti Brittenin Peter Grimesin sekä Kverndokkin teoksen Den fjerde nattevakt.
Ohjelmiston rakenne ja oopperavuodet
Vuoden 2009 ohjelmistoon kuuluivat Puccinin Madama Butterfly ja Turandot, Boiton Mefistofele ja Donizettin Lucia di Lammermoor vierailijateatterin ohjelmiston lisäksi. Vuonna 2010 kauden avasi Puccinin Tosca, ja lisäksi esitettiin Bizet'n Carmen, Puccinin Madama Butterfly ja Donizettin Lucia di Lammermoor; juhlilla järjestettiin myös ensimmäinen kansainvälinen oopperalaulukilpailu.
Vuoden 2011 ohjelmistossa olivat Puccinin Tosca, Wagnerin Lohengrin ja Mozartin Don Giovanni. Vuonna 2012 juhlittiin festivaalin satavuotistaivalta seitsemällä oopperalla, joista kaksi oli kantaesityksiä; ohjelmistossa olivat muun muassa Mozartin Taikahuilu, Wagnerin Lentävä hollantilainen ja Verdin Aida.
Vuosi 2013 oli Verdin ja Wagnerin syntymän kaksoisjuhlavuosi, ja sen kunniaksi esitettiin Verdin La traviata ja Macbeth sekä Wagnerin Lohengrin. Ohjelmistoon kuului myös Saint-Saënsin Samson et Dalila yhteistyössä saksalaisen Erfurtin oopperan kanssa.
Merkittäviä esiintyjiä
Festivaalilla on konsertoitu laajasti sekä kotimaisia että kansainvälisiä solisteja. Vuonna 2010 kuultiin Lucia Alibertin, Kristin Lewisin ja Elina Garancan konsertit; vuonna 2011 esiintyivät Marjukka Tepponen, bassobaritoni Juha Uusitalo ja basso Carlo Colombara.
Vuonna 2012 sopraano Karita Mattila konsertoitiin juhlilla, ja selloryhmä Apocalyptica esitti oman oopperakonserttinsa.
Mikä on festivaalin asema suomalaisessa musiikkielämässä?
Savonlinnan oopperajuhlat on vuoden 1967 uudelleenheräämisestä alkaen ollut yksi keskeisimpiä suomalaisen oopperamusiikin näyttämöitä. Festivaali on kasvanut yksittäisestä viikon tapahtumasta kuukauden mittaiseksi kokonaisuudeksi, joka yhdistää oopperan, kansainväliset vierailut ja kantaesitykset.
Oopperajuhlat kuuluu Finland Festivals -verkostoon ja on saanut kansainvälistä tunnustusta. Valtion kulttuuritukien jakautumisessa se on ollut usean vuoden ajan suurin yksittäinen saaja suomalaisten festivaalien joukossa.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin Savonlinnan oopperajuhlat järjestetään?
Festivaali järjestetään vuosittain heinäkuussa. Se kestää kuukauden.
Missä oopperajuhlat pidetään?
Tapahtumapaikka on Olavinlinna Savonlinnassa. Linna toimii festivaalin ainoana päänäyttämönä.
Kuka on festivaalin taiteellinen johtaja?
Taiteellisena johtajana on vuodesta 2019 toiminut Ville Matvejeff.
Koska oopperajuhlat perustettiin?
Ensimmäiset juhlat järjesti sopraano Aino Ackté vuonna 1912. Tapahtuma keskeytyi taloudellisiin vaikeuksiin vuonna 1930 ja käynnistettiin uudelleen vuonna 1967.
Kuinka monta kävijää oopperajuhlilla on vuosittain?
Festivaali kerää vuosittain noin 70 000 kävijää.
Kuinka monta suomalaisen oopperan kantaesitystä juhlilla on nähty?
Oopperajuhlilla on toteutettu yhteensä 14 suomalaisen oopperan kantaesitystä. Ensimmäinen oli Ilmari Hannikaisen Talkootanssit vuonna 1930 ja viimeisin aineiston perusteella Aulis Sallisen Linna vedessä vuonna 2017.
Ovatko kansainväliset oopperatalot esiintyneet Savonlinnassa?
Kyllä. Vuodesta 1987 lähtien juhlilla on vieraillut useita maailman merkittäviä oopperataloja, muun muassa Lontoon Covent Garden, pietarilainen Mariinski-teatteri, Bolšoi-teatteri, Shanghain ooppera, Ruotsin kuninkaallinen ooppera ja Norjan kansallisooppera.
Miten oopperajuhlien talous on järjestetty?
Oheisliiketoiminnasta vastaa vuonna 1985 perustettu Savonlinnan Oopperajuhlat Oy, jonka pääosakkaina ovat Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry, Savonlinnan kaupunki sekä yritykset ja yksityishenkilöt. Yhtiön liikevaihto on ollut noin 545 000 euroa vuodessa, ja festivaali on ollut usean vuoden suurin opetusministeriön kulttuuritukien saaja.
Lähteet
- Wikipedia: Savonlinnan oopperajuhlat — Tämän artikkelin tietopohja