Emma-gaala

Historia ja järjestäminen

Gaalan historia alkaa vuodesta 1984, kun Musiikkituottajat – IFPI Finland ry alkoi palkita vuosittain suomalaisen musiikkialan parhaimmistoa. Toiminta keskeytyi kolmeksi vuodeksi 1989–1991, minkä jälkeen gaala on pidetty katkeamatta.

Palkintokategorioiden määrä ja nimet ovat muuttuneet vuosikymmenten kuluessa. Esimerkiksi Vuoden biisi -palkinto tunnettiin 1980-luvulla nimellä »vuoden sävellys» tai »vuoden iskelmä», ja Vuoden musiikintekijä -kategoria otettiin käyttöön vasta vuonna 2022.

Mitä kategorioita gaalassa on?

Vuonna 2024 gaalassa jaettiin kaikkiaan 20 palkintoa. Genrekohtaisia palkintoja olivat iskelmä, rap, rock, metalli, jazz, klassinen ja alternative. Lisäksi palkittiin vuoden artisti, vuoden yhtye, vuoden albumi, vuoden biisi, vuoden tuottaja, vuoden tulokas ja vuoden musiikintekijä.

Erityiskategorioita ovat Vuoden kriitikoiden valinta, Vuoden myydyin albumi, Vuoden striimatuin kotimainen biisi, Vuoden striimatuin ulkomainen biisi, Vuoden erikois-Emma sekä yleisöäänestyksen Vuoden artisti/yhtye.

Vuoden artisti ja yhtye – ketkä ovat palkittu?

Vuoden artisti -palkinnon ovat 2020-luvulla saaneet Behm (2020), Ellinoora (2021), Bess (2022), Käärijä (2023), Mirella (2024) ja Lauri Haav (2025). Vuoden yhtye -palkinnon saajista Kuumaa on yltänyt voittoon kolmena peräkkäisenä vuotena 2022–2024, ja 2025 palkinnon vei Emma & Matilda.

Aiempina vuosikymmeninä yhtyepalkinnon ovat saaneet muun muassa Yö (1983), Dingo kahtena peräkkäisenä vuotena (1984–1985), HIM (2000), Nightwish (2004 ja 2007 ja 2012) sekä The Rasmus (2001 ja 2003). JVG on voittanut Vuoden yhtye -palkinnon kolmesti: 2015, 2016 ja 2019.

Mikä on Vuoden biisi -palkinnon historia?

Ensimmäinen »vuoden iskelmä» myönnettiin Kake Randelinille kappaleesta »Avaa hakas» (1983). Dingo voitti sävellyspalkintonsa kahdesti: »Levoton Tuhkimo» (1984) ja »Autiotalo» (1985). J. Karjalainen on voittanut Vuoden biisi -palkinnon kolmesti: vuosina 1992, 1996 ja 2013.

Kansainvälisesti menestyneet kappaleet ovat myös saaneet palkinnon: Bomfunk MC'sin »Freestyler» (1999) ja Darudelta »Sandstorm» (2000). Lordin »Hard Rock Hallelujah» palkittiin vuonna 2006 Eurovision-voittovuoden jälkeen. Uudemmalta ajalta palkinnon ovat saaneet muun muassa Alman »Chasing Highs» (2017), Käärijän »Cha cha cha» (2023) sekä KAJ:n »Bara bada bastu» (2025).

Erikois-Emma – kenelle se myönnetään?

Erikois-Emma on ansiomerkki, jolla tunnustetaan pitkäaikaista tai poikkeuksellista uraa suomalaisessa musiikissa. Palkintoa ei jaettu gaalan taukovuosina 1988–1990 eikä vuonna 1994. Ensimmäisenä sen sai Juice Leskinen vuonna 1983.

Palkinnon saaneiden joukossa ovat muun muassa Katri Helena ja Hector (1992), Karita Mattila ja Kari Tapio (1999), Apulanta (2011), Cheek (2014), Virve Rosti (2022) sekä Kaija Koo (2025). Vuosina 2024 palkittiin kolme henkilöä: Chrisse Johansson, Eero Raittinen ja Maki Kolehmainen.

Vuoden tuottaja -palkinnon saajat

Ensimmäinen tuottajapalkinto myönnettiin Pave Maijaselle vuonna 1984. Riku Mattila voitti palkinnon kahtena peräkkäisenä vuotena 1986–1987. Jaakko Salovaara on saavuttanut palkinnon kolmesti peräkkäin vuosina 1998–2000.

Chisu on tuottajapalkinnon historiassa erityisasemassa: hän on ensimmäinen nainen, jolle palkinto on myönnetty. Vuoden musiikintekijä -kategorian aloitusvuodesta 2022 alkaen Jonas Olsson voitti ensimmäisen palkinnon, Vilma Alina voitti sen 2023 ja Emma Johansson kahtena peräkkäisenä vuotena 2024–2025.

Kuka on voittanut eniten Emma-palkintoja?

Nightwish johtaa kaikkien aikojen tilastoa vuoteen 2022 mennessä 16 palkinnollaan. Yhtye on voittanut muun muassa Vuoden yhtye -palkinnon kolmesti (2004, 2007, 2012).

Lauri Tähkä & Elonkerjuu on ainoa taiteilija tai yhtye, joka on voittanut Vuoden kotimainen artisti -palkinnon viisi kertaa peräkkäin, vuosina 2006–2010. Haloo Helsinki! on voittanut Vuoden yhtye -palkinnon kolme kertaa: 2013, 2014 ja 2017.

Vuoden vientituote – mikä kieli on palkituilla?

Vuoden vientituote -palkinnon saaneiden esiintymiskieli on lähes poikkeuksetta ollut englanti. Poikkeuksia ovat vuonna 2012 palkittu Värttinä, joka esiintyy suomeksi ja karjalaksi, sekä vuonna 2024 palkittu Käärijä, jonka »Cha cha cha» on suomenkielinen.

Vuoden tulokas -kategorian kehitys

Vuoteen 2008 asti tulokkaat palkittiin erikseen mies- ja naistulokkaana tai palkintoa ei jaettu lainkaan. Vuodesta 2009 lähtien on myönnetty yksi yhteinen Vuoden tulokas -palkinto.

Vuodesta 2009 lähtien palkinnon ovat saaneet muun muassa Anna Puu (2009), Robin (2012), Kasmir (2014), Alma (2016) ja Käärijä (2023). Mirella voitti Vuoden tulokas -palkinnon vuonna 2024, samana vuonna hän sai myös Vuoden artisti -palkinnon.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

1. Wikipedia: Emma-gaala — Tämän artikkelin tietopohja