Finlandia-talo

Kuka suunnitteli Finlandia-talon ja milloin se valmistui?

Alvar Aalto suunnitteli Finlandia-talon vuonna 1962 osana visiotaan Töölönlahden länsirannan kulttuurirakennusten ketjusta. Muut ketjuun kuuluneet rakennukset jäivät toteutumatta, ja Finlandia-talo jäi ainoaksi valmistuneeksi osaksi suunnitelmaa.

Päärakennus valmistui vuonna 1971, ja avajaiset pidettiin 2. joulukuuta samana vuonna. Avajaiskonsertissa kantaesitettiin Einojuhani Rautavaaran Meren tytär sekä Aulis Sallisen sinfonia nro 1 op. 24. Lisäksi viulisti Isaac Stern esiintyi Helsingin kaupunginorkesterin solistina Sibeliuksen viulukonsertossa.

Kongressisiipi suunniteltiin vuonna 1970 ja rakennettiin vuosina 1973–1975. Keväällä 2011 taloon valmistui uusi näyttely- ja kokoustila. Vuoden 2024 lopussa päättynyt peruskorjaus laajensi toimintaa ravintoloihin, näyttelyihin ja majoitukseen.

Arkkitehtuuri ja materiaalit

Rakennuksen arkkitehtoninen johtoajatus on tornimainen osa, johon on rakennettu vino katto. Aalto uskoi, että salin yläpuolelle jäävä tyhjä kaiuntatila parantaa akustiikkaa. Tila on yleisöltä piilossa sisäkaton ritilärakenteen takana, mutta se tuottaa syvän jälkikaiunnnan tavoin korkeiden kirkkosalien tapaan.

Aalto käytti runsaasti marmoria sekä sisä- että ulkopinnoilla, joissa se luo kontrastin mustalle graniitille. Marmorilla oli Aallolle symbolinen merkitys: se edusti yhteyttä Välimeren kulttuuriperintöön. Valaisimet, huonekalut, paneelit, lattianpäällysteet ja koristelistat on kaikki suunniteltu erikseen rakennusta varten.

Aallon arkkitehtuuriajattelussa rakennus toimii taustana ihmiselle. Tämä näkyi myös tiloja koskevassa asenteessa: Finlandia-talon oli tarkoitus olla paikka, jonne voi tulla ilman juhlapukua, toisin kuin perinteisiin kullatuista saleista koostuviin konserttitaloihin.

Kuinka monta paikkaa Finlandia-salissa on?

Finlandia-sali on rakennuksen suurin konsertti- ja kokoussali, jonka kokonaiskapasiteetti on 1 700 henkilöä. Permantopuolella on 1 200 istumapaikkaa ja parvekkeella 500. Lattia on tammiparkettia, seinien siniset osat suomalaista koivua ja ovet hevosenjouhistä valmistettua materiaalia.

Sali suunniteltiin alun perin konserttikäyttöön mallina Essenin suuri oopperatalo. Näyttämö on 15 metriä leveä ja koostuu useista nostettavista lavanostinpaloista. Lavan alla on kahdessa kerroksessa varastoja, joihin pääsee lavan keskellä olevalla tavarahissillä. Esiripun suunnitteli Dora Jung.

Salissa on Suomen ensimmäiset suuren konserttisalin urut, jotka rakensi Kangasalan urkutehdas. Myös urkujen julkisivu on Alvar Aallon käsialaa.

Finlandia-salin akustiikka

Salin akustiikka tuotti alkuvuosina ongelmia. Aalto tavoitteli keskiaikaisen kirkon kaikuisaa akustiikkaa, ja salin yläpuolinen kaiuntatila oli alun perin avoin. Myöhemmissä korjauksissa tila suljettiin ja lavaa korotettiin puoli metriä.

Näiden toimenpiteiden jälkeen Finlandia-salin akustiikka on arvioitu hyväksi keskitasoksi.

Helsinki-sali ja Piazza

Helsinki-salissa on 340 henkilön kapasiteetti. Aalto käytti tilan esikuvana Detmoldissa Saksassa sijaitsevan Pyhän Stefanoksen kirkon kirkkosalia, jonka kattoratkaisua hän sovelteli tähän tilaan. Katon paneloinnissa on käytetty amerikkalaista oregon-mäntyä, ja salissa on vain yksi terävä kulma.

Piazza on rakennuksen iso ja valoisa lämpiötila. Nimi viittaa italialaisiin toreihin ja aukioihin, joita Aalto ihaili ja joiden hän halusi toimivan kohtaamispaikkoina myös Finlandia-talossa.

Muut tilat ja uudet toiminnot

Päärakennuksessa on useita erikokoisia salikokouspaikkoja: Terassisali (250 henkilöä), Elissa-sali (130 henkilöä), Aurora-sali (84 henkilöä) sekä Veranda (1 700 henkilöä). Lisäksi rakennuksessa on tilaus- ja tapahtumaravintola Finlandia Bistro, viinikahvila Finlandia Cafe & Wine sadalle henkilölle sekä designkauppa Finlandia Shop.

Vuoden 2024 peruskorjauksen yhteydessä taloon avattiin kaksi majoituskäyttöön tarkoitettua päätyhuoneistoa, jotka muodostavat Finlandia Homes -kokonaisuuden. Vuonna 2025 lanseerattuihin uusiin toimintoihin kuuluu myös Finlandia-näyttely, joka käsittelee Alvar Aallon, Aino Aallon ja Elissa Aallon elämää sekä suomalaista luontosuhdetta ja metsää.

Finlandia Showroom on vuokrattavissa ulkopuolisille toimijoille esimerkiksi pienimuotoisiin näyttelyihin, lanseeraustilaisuuksiin ja pop up -kauppatapahtumiin.

Merkittävät tapahtumat

Finlandia-salissa on järjestetty useita kansainvälisesti merkittäviä poliittisia kokoontumisia. Kesällä 1975 siellä pidettiin ETYK-kokous, johon osallistuivat muun muassa Neuvostoliiton presidentti Leonid Brežnev ja Yhdysvaltojen presidentti Gerald Ford. Kokouksen järjestelyissä joka toinen istuinarivi poistettiin, jotta osallistujille saatiin mahtumaan pöydät.

Salissa ovat pitäneet puheita myös presidentit Ronald Reagan, George H. W. Bush ja Mihail Gorbatšov sekä paavi Johannes Paavali II ja Dalai-lama. Heinäkuussa 2026 Finlandia-talo liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon osana Aalto Works -kokonaisuutta.

Usein kysytyt kysymykset

Lähteet

1. Wikipedia: Finlandia-talo — Tämän artikkelin tietopohja