Lahden radioasema
Lahden radioasema oli Yleisradion ylläpitämä radioasema Lahden Radiomäellä vuosina 1928–1993. Asema tunnettiin erityisesti kahdesta 150-metrisestä teräsristikkomastostaan, jotka ovat edelleen kaupunkikuvan kiintopiste. Asematoiminta sijoittui kahteen eri rakennukseen Radiomäenkadulle, ja aseman perustamisesta on peräisin Radiomäen nimikin.
Pitkien aaltojen lähetykset aloitettiin 1928 alkuteholla 25 kW, ja jo seuraavana vuonna teho nostettiin 40 kW:iin, mikä teki Lahdesta yhden Euroopan voimakkaimmista radioasemista. Myöhemmin teho kasvoi edelleen 150 kW:iin, jolla koko Etelä-Suomi Jyväskylää myöten saatiin kuuluvuusalueelle.
| Toiminta-aika | 1928–1993 |
| Omistaja | Posti- ja lennätinhallitus / Yleisradio |
| Sijainti | Radiomäenkatu 37 ja 43, Lahti |
| Mastojen korkeus | 150 m (300 m merenpinnasta) |
| Mastojen väli | 316 m |
| Antennin mitat | 12 m leveä, 250 m pitkä, kuusilankainen |
| Alkuteho (1928) | 25 kW (Telefunken) |
| Huipputeho | 150 kW (Marconi, 1935) |
| Nykykäyttö vanhemmassa rakennuksessa | Lahden radioamatöörikerhon korjauspaja (alkuperäinen) |
| Nykykäyttö uudemmassa rakennuksessa | Radio- ja televisiomuseo Mastola (Lahden kaupunginmuseo) |
Miksi Lahti valittiin radioaseman sijaintipaikaksi?
Vuonna 1927 Yleisradio päätti rakennuttaa yleisradioaseman Helsingin ulkopuolelle kuuluvuutensa parantamiseksi. Vaihtoehtoina olivat Lahti, Tampere ja Hämeenlinna.
Lahti valikoitui, koska se sijaitsi edullisesti suhteessa Suomen tiheimmin asuttuihin alueisiin. Ratkaisevaa oli myös se, että Lahden kaupunki luovutti ilmaiseksi 8,5 hehtaarin tontin Radiomäeltä ja kaupungin sähkölaitos toimitti sähköä lähettimelle edulliseen hintaan.
Rakennukset ja mastot
Vanhempi, keltainen asemarakennus Radiomäenkatu 43:ssa valmistui rakennustoiminimi Louhio & Aatilan rakentamana ja oli käytössä vuosina 1928–1935. Siinä on säilynyt alkuperäinen korjauspaja.
Uudempi punatiilinen rakennus Radiomäenkatu 37:ssä valmistui 1935. Sen suunnitteli Kaarlo Könönen, ja rakennustyöt johdettiin rakennuspäällikkö Arvi Hauvosen vastuulla. Tässä rakennuksessa asema toimi vuoteen 1993, minkä jälkeen se on toiminut Lahden kaupunginmuseon ylläpitämänä radio- ja televisiomuseo Mastolana.
Kaksi teräsristikkomastoa pystytettiin saksalaisen urakoitsija Lehmann & Co.:n työnjohdolla syksyllä 1927 vain 74 vuorokaudessa. Mastot seisovat ilman tukivaijereita ja heiluvat kovimmassakin myrskyssä vain 3–4 cm. Mastojen väliin asennettiin 250 metriä pitkä ja 12 metriä leveä kuusilankainen antenni.
Radiomäki on geologisesti haasteellinen alusta: korkea Salpausselkään kuuluva harju koostuu huonosti johtavasta sorasta. Tämän vuoksi aluetta on myöhemmin maadoitettu metallikaapeleilla.
Lähetystekniikan kehitys
Asema kytkettiin toimintaan 22. huhtikuuta 1928 klo 19.10 saksalaisen Telefunkenin valmistamalla 25 kW:n lähettimellä. Jo vuonna 1929 teho korotettiin 40 kW:iin.
Vuosina 1931–1932 Yleisradiossa harkittiin tehon nostamista 150 kW:iin. Asetettiin komitea, jonka enemmistö kannatti edelleen Lahtea sijoituspaikaksi; jäsen T. K. Laakso ehdotti Nokiaa hieman laajemman kuulijakunnan saavuttamiseksi. Tarjoukset saatiin Marconi's Wireless Telegraph Companylta ja Standard Electricilta.
Joulukuussa 1935 uusi englantilaisen Marconi's Wireless Telegraph Co Ltd:n valmistama lähetin aloitti lähetykset 150 kW:n teholla, ja asema vihittiin virallisesti käyttöön 25. tammikuuta 1936. Kuuluvuusalue kattoi koko Etelä-Suomen aina Jyväskylään saakka.
Lyhytaaltolähettimet Lahti II ja Lahti III aloittivat toimintansa 1938–1940 tehoilla 1 kW ja 15 kW ja toimivat vuoteen 1949. Talvisodan seurauksena Yleisradio menetti asemia, ja vanhan aseman 40 kW:n Telefunken siirrettiin Turkuun.
Radioasema ennen Yleisradiota
Kaikkein ensimmäinen Lahden radioasema oli Venäjän keisarikunnan armeijan 4. Erillinen Liikkumaton Radioasema Lahden varuskunnassa vuodesta 1912 maaliskuuhun 1918, jolloin se siirtyi kansanvaltuuskunnan Lahden Rykmentille. Toukokuussa 1918 asema siirtyi Suomen sotaväelle.
Rautatienkadun ja Harjukadun risteyksessä asuintalon kolmannessa kerroksessa sijainneessa tornissa toimi 1925–1927 Lahden Radioharrastajien ylläpitämä asema, joka sekä lähetti omaa ohjelmaansa että välitti Yleisradion lähetyksiä eteenpäin. Vastaavia yksityisten yhdistysten asemia oli useilla paikkakunnilla ennen Yleisradion valtakunnallista kuuluvuutta.
Talvisota ja Lahden radioaseman pommitukset
Lahden radioasema oli talvisodan aikana sotilaallinen kohde. Puna-armeijan ilmavoimien kuudennen lentorykmentin pommitukset alkoivat 6. tammikuuta 1940.
Tammikuun 12. päivänä lentopommi osui lähetinsalin kohdalle ja räjähti kattorakenteissa. Lähetykset Lahdesta jouduttiin keskeyttämään vuorokausiksi, ja Lahden lähetystaajuus siirtyi tilapäisesti Vaasan yleisradioasemalle sekä ruotsalaiselle Motalan asemalle, kunnes Lahden asema saatiin korjattua.
Nykytila: Mastola ja mastot
Vuonna 1993 päättyneen radioasematoiminnan jälkeen punatiilinen päärakennus Radiomäenkatu 37:ssä on toiminut Lahden kaupunginmuseon ylläpitämänä radio- ja televisiomuseo Mastolana.
Keltaisessa vanhemmassa rakennuksessa Radiomäenkatu 43:ssa on säilynyt alkuperäinen korjauspaja, johon voi tutustua Lahden Radioamatöörikerhon kautta. Kaksi 150-metristä teräsristikkomastoa seisovat edelleen Radiomäellä.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin Lahden radioasema perustettiin?
Asema kytkettiin toimintaan 22. huhtikuuta 1928 klo 19.10. Sitä edelsi mastojen pystytys syksyllä 1927, joka saatiin valmiiksi 74 päivässä.
Kuinka korkeat Lahden radiomastot ovat?
Molemmat teräsristikkomastot ovat 150 metriä korkeat ja yltävät 300 metrin korkeuteen merenpinnasta. Mastojen väli on 316 metriä, ja niiden väliin pingotettiin 250 metriä pitkä kuusilankainen antenni.
Miksi mastot seisovat ilman tukivaijereita?
Mastot on rakennettu poikkeuksellisen jäykiksi: ne seisovat vapaasti ilman minkäänlaisia tukivaijereita ja heiluvat kovimmissakin myrskyissä ainoastaan 3–4 senttimetriä.
Mikä on Mastola?
Mastola on Lahden kaupunginmuseon ylläpitämä radio- ja televisiomuseo, joka toimii Lahden radioaseman vuonna 1935 valmistuneessa punatiilisessä päärakennuksessa osoitteessa Radiomäenkatu 37.
Pommitettiinko Lahden radioasemaa talvisodassa?
Puna-armeijan ilmavoimat yrittivät pommittaa asemaa 6. tammikuuta 1940 alkaen. Tammikuun 12. päivänä pommi osui lähetinsalin kohdalle ja räjähti kattorakenteissa, mikä pakotti keskeyttämään lähetykset vuorokausiksi.
Kuka suunnitteli Lahden radioaseman vuoden 1935 rakennuksen?
Punatiilisen asemarakennuksen suunnitteli Kaarlo Könönen. Rakennustyötä johti rakennuspäällikkö Arvi Hauvonen, ja rakennus valmistui vuonna 1935.
Milloin Lahden radioasema lopetti toimintansa?
Lahden radioasema toimi vuoteen 1993. Sen jälkeen vuoden 1935 päärakennus on toiminut Mastola-museona, ja vanhan rakennuksen korjauspaja on säilynyt alkuperäisessä kunnossaan.
Lähteet
- Wikipedia: Lahden radioasema — Tämän artikkelin tietopohja