Yleisradio
Yleisradio Oy (ruots. Rundradion Ab, tunnetaan lyhenteellä Yle) on Suomen valtion omistama valtakunnallinen mediayhtiö, jonka päätoimipisteet sijaitsevat Helsingin Pasilassa ja Tampereen Ristimäessä Mediapoliksessa. Yhtiö harjoittaa yleisradiotoimintaa television, radion, verkkopalveluiden ja suoratoistopalvelu Yle Areenan kautta.
Yleisradio perustettiin vuonna 1926 ja siirtyi valtion omistukseen 1934. Rahoitus perustuu vuodesta 2013 alkaen yleisradioveron tuottoihin.
| Virallinen nimi | Yleisradio Oy / Rundradion Ab |
| Lyhenne | Yle |
| Perustavakokous | 29. toukokuuta 1926, Helsinki |
| Ensimmäinen lähetys | 9. syyskuuta 1926, Unioninkatu 20, Helsinki |
| Omistaja | Suomen valtio (99,98 %) |
| Hallinnonala | Liikenne- ja viestintäministeriö |
| Rahoitus | Yleisradiovero (vuodesta 2013) |
| Radiokanavat | Viisi perinteistä ja kaksi digitaalista |
| TV-kanavat | Kolme |
| Aluetoimitukset | 31 paikkakuntaa; 25 suomenkielistä, 8 ruotsinkielistä, 2 saamenkielistä |
Rakenne ja omistus
Valtion osuus Yleisradiosta on 99,98 prosenttia. Muiden osakkeenomistajien joukossa on media-alan yrityksiä kuten Alma Media, MTV Oy ja Sanoma Oyj sekä pankkeja kuten Nordea Bank Oyj ja OP Yrityspankki Oyj. Yhtiön toimintaa säätelee laki Yleisradio Oy:stä.
Yleisradiolla on kolme televisiokanavaa, viisi perinteistä ja kaksi digitaalista radiokanavaa, teksti-TV, suoratoistopalvelu Yle Areena, mobiilisovellus sekä verkkopalveluita yle.fi-sivustolla.
Mistä Yleisradion historia alkaa?
Ennen Yleisradion perustamista yleisradiotoimintaa Suomessa harjoittivat yksityiset yhdistykset, kuten Nuoren Voiman Liiton Radioyhdistys ja Suomen Radioyhdistys, sekä puolustusvoimien radiopataljoona Santahaminassa. Helsingissä radioamatöörit perustivat Radiola-nimisen yleisradioaseman.
Radiopataljoona lähetti yleisradiolähetyksen huhtikuussa 1923 nykyiselle Katajanokan kasinolle. Kesällä 1923 Tampereella aloitti Arvi Hauvosen ylläpitämä Tampereen Radio 10 watin teholla, joka kasvoi syksyllä 25 wattiin ja vuonna 1924 jo 250 wattiin. Lahden Radioharrastajat aloittivat toimintansa 1924 ja toteuttivat Lahden ensimmäisen yleisradiolähetyksen tapaninpäivänä 1925 Rautatienkadun ja Harjukadun kulman asuintalon kolmannesta kerroksesta.
Perustaminen ja valtiolliseksi yhtiöksi siirtyminen
O.Y. Suomen Yleisradio – A.B. Finlands Rundradio perustettiin perustavassa kokouksessa Helsingissä 29. toukokuuta 1926. Ensimmäinen radio-ohjelma lähetettiin 9. syyskuuta 1926 Unioninkadun studiosta Suomen Radioyhdistykseltä hankituilla laitteistoilla, ja tätä päivää pidetään yhtiön syntymäpäivänä.
Vuoteen 1928 mennessä lähetykset kuuluivat koko maahan, ja 1930-luvulle tultaessa niitä pystyi kuuntelemaan jo 100 000 suomalaisessa kodissa. Vuonna 1934 toiminta siirtyi Suomen valtiolle ja yhtiön nimeksi tuli Oy Suomen Yleisradio Ab, josta muotoutui vuodesta 1944 alkaen Oy Yleisradio Ab. Nimi »yleisradio« oli peräisin puolustusvoimien käytöstä, jossa se tarkoitti kaikkien kuultavissa olevaa radiolähetystä.
Vanhin säilynyt Yleisradion ohjelma on presidentti P. E. Svinhufvudin uudenvuodenpuhe vuodelta 1935.
Toimitilat Fabianinkadulta Pasilaan
Vanhojen tilojen käydessä riittämättömiksi Yleisradion ja Posti- ja lennätinhallituksen asettama toimikunta esitti vuoden 1933 alussa, että radiotaloksi ostettaisiin Helsingin Säästöpankin talo osoitteessa Fabianinkatu 15. Kaupat tehtiin huhtikuussa 1933, ja talosta tuli Posti- ja lennätinhallituksen omaisuutta.
Vuonna 1934 käyttöön otetussa talossa toimivat Posti- ja lennätinhallituksen yleisradio-osasto ja lupakonttori sekä Yleisradion toimisto- ja studiotilat. Keväällä 1952 samaan kortteliin Unioninkadun puolelle valmistui uusi liiketalo, joka toi kaivattua lisätilaa.
Nykyisin Yleisradion pääpaikka on Helsingin Pasila, jossa sijaitsevat Mediatalo, Studiotalo, Luova talo ja Pasilan linkkitorni. Toinen merkittävä toimipiste on Tampereen Ristimäessä Mediapoliksessa.
Toiminta sotien aikana
Talvi- ja jatkosodan aikana Yleisradio jatkoi toimintaansa ja keskittyi erityisesti kotirintaman mielialan ylläpitoon. Yhtiö teki lähetyksiä myös rintamilta ja avusti maanpuolustusta muun muassa mahdollistamalla ohjeiden lähettämisen kaukopartioille — viestit kätkettiin suositun lastenohjelman, Markus-sedän lastentunnin, terveisiin.
Talvisodan pommituksissa Lahden radioasema kärsi vaurioita. Sodan jälkeen Yleisradio kielsi useiden neuvostovastaisina pidettyjen levyjen soittamisen.
Milloin ULA-lähetykset alkoivat ja miten verkko laajeni?
Ultralyhyiden aaltojen (ULA) lähetykset käynnistyivät Suomessa 1950-luvun alussa, pian Saksan jälkeen, ja laajenivat nopeasti vuosikymmenen loppua kohti. 1960-luvun alussa ULA-verkko kattoi maan Lappia lukuun ottamatta.
Koko Suomi oli ULA-verkon piirissä vuonna 1965, jolloin rakennettiin myös toista rinnakkaista ULA-verkkoa ja Lappiinkin ulottui oma verkkonsa. Etelä- ja länsirannikon ruotsinkieliset ohjelmat saivat oman verkkonsa. Sävelradio-lähetysten aloittaminen vuonna 1963 lisäsi ohjelmatunteja tuntuvasti, ja stereofooniset lähetykset alkoivat vuonna 1967.
Järjestely säilyi lähes muuttumattomana vuoteen 1985, jolloin kaksi suomenkielistä valtakunnallista kanavaa eriytettiin täysin toisistaan. Paikalliset ohjelmat alkoivat vuonna 1975, kun Ylen aikainen ja ruotsinkielinen Radio Mellannyland aloittivat pääkaupunkiseudulla.
Television synty ja suhde Yleisradioon
Ensimmäinen langaton suomalainen tv-lähetys toteutettiin 24. toukokuuta 1955, kun Teknillisen korkeakoulun Radioinsinööriseuran Televisiokerho lähetti kuvaa TKK:n sähkölaboratoriosta Helsingin Albertinkadulta. Lähetystä vastaanotettiin 13 vastaanottimella eri puolilla pääkaupunkiseutua.
Yleisradio oli tuolloin juuri käynnistänyt ULA-radiotoiminnan, ja yhtiön rahoitus sekä kiinnostus olivat painottuneet radioon. Vuonna 1957 Yleisradio aloitti ensimmäiset testilähetykset, ja vakinaiset televisiolähetykset seurasivat.
Aluetoimitukset ja kielipalvelut
Yleisradiolla on aluetoimituksia 31 paikkakunnalla. Näistä 25 on suomenkielisiä ja kahdeksan ruotsinkielisiä. Saamenkielisiä toimituksia on kaksi, molemmat Lapissa: Inarissa ja Utsjoella.
Usein kysytyt kysymykset
Milloin Yleisradio perustettiin?
Yleisradion perustava kokous pidettiin Helsingissä 29. toukokuuta 1926. Ensimmäinen radio-ohjelma lähetettiin 9. syyskuuta 1926, ja tätä päivää pidetään yhtiön virallisena syntymäpäivänä.
Kuka omistaa Yleisradion?
Suomen valtio omistaa 99,98 prosenttia Yleisradiosta. Muita osakkeenomistajia ovat muun muassa Alma Media, MTV Oy, Sanoma Oyj, Nordea Bank Oyj ja OP Yrityspankki Oyj.
Miten Yleisradio rahoitetaan?
Vuodesta 2013 alkaen Yleisradion rahoitus on perustunut yleisradioveron tuottoihin. Aiemmin rahoitus kerättiin laitekohtaisina lupamaksuina.
Missä Yleisradion päätoimipisteet sijaitsevat?
Yleisradion suurimmat toimipisteet ovat Helsingin Pasilassa ja Tampereen Ristimäessä Mediapoliksessa. Pasilassa sijaitsevat Mediatalo, Studiotalo, Luova talo ja Pasilan linkkitorni.
Milloin Yleisradio siirtyi valtion omistukseen?
Yleisradion toiminta siirtyi Suomen valtiolle vuonna 1934. Tuolloin yhtiön nimeksi tuli Oy Suomen Yleisradio Ab, ja vuodesta 1944 alkaen nimi on ollut Oy Yleisradio Ab.
Milloin stereofoninen radio alkoi Suomessa?
Stereofooniset radiolähetykset alkoivat Suomessa vuonna 1967. Sävelradio-lähetykset oli aloitettu jo vuonna 1963, mikä lisäsi ohjelmatarjontaa tuntuvasti.
Kuinka monta radiokanavaa Yleisradiolla on?
Yleisradiolla on viisi perinteistä radiokanavaa ja lisäksi kaksi digitaalista radiokanavaa.
Missä Yleisradion saamenkieliset toimitukset sijaitsevat?
Saamenkielisiä toimituksia on kaksi, molemmat Lapissa: Inarissa ja Utsjoella.
Lähteet
- Wikipedia: Yleisradio — Tämän artikkelin tietopohja